Taittopyöräkokeilija: tätä voisin harkita

Taittopyöräkokeilija: tätä voisin harkita

Nokian Laura Invenius testasi taittopyörän ja junan yhdistelmää työmatkoillaan Vantaan Ilolasta Espoon Karaporttiin. Lähtö aamulla taittopyörällä junalle jonne matkaa 2 km. Pyörä kasaan ja nosto junaan. Vaihto Pasilassa toiseen junaan. En avaa pyörää, koska koen sen taittelun vielä aika hankalaksi. Kannan pyörän laiturilta toiselle, reppu selässä jossa läppäri ja muut releet. Pyörä painaa 12 kiloa. Toisella junalla Keraan, jossa avaan taas pyörän ja poljen toimistolle. Sitten taas taitan pyörän ja nostan sen sisälle. Ehkä sen olisi voinut jättää uloskin lukittuna. Mietin homman mielekkyyttä. Lähinnä tunnen kantaneeni pyörää paikasta toiseen, en niinkään hyötyneeni pyörä-junayhdistelmästä.  Taittopyörän taittelu on välillä taiteilua. Kuva: Pia Talonpoika, Nokia Taittopyörä on 7-vaihteinen ja olen aika tyytyväinen sen tuntumaan. Se ei tunnu heppoiselta vaan lähinnä verrattavissa perinteiseen Jopoon. Sillä on mukava polkea ja vaihteita on ihan riittävästi lyhyellekin matkalle. Matka junalle ja junalta toimistolle tuntuu niin lyhyeltä, että pyörän kanniskelun sijasta voisin mieluummin polkea pyörälle Leinelän asemalle, lukita sen sinne ja kävellätässä päässä. Toisen kokeilun tein vain yhdellä junalla. Otin junan Leinelästä Huopalahteen ja poljin sieltä n. 9 km Karaporttiin. Taittopyörä on ihan miellyttävä polkea tällaisella matkalla. Yksi junamatka meni leikiten eikä pyörän paino tai siirtely junasta toiseen töki tällä kombolla. Tämä on jo aika mielekäs sekä myös nopea vaihtoehto. Ainakin yhtä nopea kuin ruuhkassa seisominen Kehä 1:llä joinain aamuina. Lisäksi pyörämatka on niin lyhyt, että leppoisasti polkemalla ja pientareita ihaillen, voisi jopa polkea työvaatteet päällä eikä mukana tarvitsisi kuljettaa vaihtokamppeita. Voisi toimia minulla ja tätä voisin harkita. Jos junaan saisi aamulla ottaa ihan normaalin pyörän, niin toimisi vielä paremmin, kun sen saisi vain työntää kyytiin eikä tarvitsisi taiteilla taittojen kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin...

Lue lisää

Sähköpyörä jää kokemuksena plussan puolelle

Sähköpyörä jää kokemuksena plussan puolelle

Nokian Juha Arpiainen testaa sähköavusteista polkupyörää työmatkoillaan Vantaan Kartanonkoskelta Espoon Karaporttiin kahden viikon ajan. Juha Arpiainen Kokemuksia ensimmäiseltä kokeiluviikolta: Tämä on nyt ensimmäinen kerta kun sain sähköavusteisen pyörän käyttööni, joten voin verrata kokemusta lähinnä tavalliseen fillariin tai autoiluun. Minulla päivittäinen matkakertymä on noin 35 kilometriä. En ole pyöräillyt ennen tätä viikkoa ainakaan vuoteen. Sitä ennen on tullut pyöräiltyä satunnaisesti, välillä pitempiäkin lenkkejä, mutta niin kauan kuin olen auton omistanut, en ole tullut kertaakaan töihin pyörällä. Ensin kehut. Pyörä on todella helppokäyttöinen ja sähkön tuoman eron kyllä huomaa tavalliseen fillariin verrattuna. Olen tosin käytännössä joutunut pitämään avustuksen maksimissa, jotta huomattavaa eroa tavalliseen pyöräilyyn on havaittavissa. Akku on kestänyt lataamatta edes takaiset työmatkat, eli varaus kestänee noin 40 kilometrin pyöräilyn täydellä avustusteholla. Tässä Tunturin mallissa avustin näyttäisi ymmärtävän vääntömomentin päälle eli mitä lujempaa joutuu poljinta painamaan sitä parempi vaste avustukselta. Reitti Kartanonkoskelta Karaporttiin kulkee osittain Keskuspuiston kautta, joten mikä sen parempi tapa aloittaa aamu kuin pyöräily luonnon helmassa!  Pyöräillessä pääsee nauttimaan maisemista luonnon helmassa. Kuva: Juha Arpiainen Sitten risuja. Se että käyttää puolen tunnin autoilun sijaan tunnin pyöräilyyn ja vartin virkistäytymiseen ajon jälkeen vaatii isoja viilauksia arkirutiineihin – erityisesti kun kotona on vuoden ikäinen lapsi. Jostain pitää siis löytyä puolitoista tuntia lisää aikaa. Aamu-unisena sitä on ikävämpi nipistää heräämällä aikaisemmin, mutta näin on pakko toimia, jotta ehtii viimeistään yhdeksäksi palavereihin. Pyöräily ei myöskään ole enää mukavaa touhua siinä vaiheessa kun sataa, tuulee kovasti ja tienpinnat on paikoitellen jäässä. Toki varustuksella voi vaikuttaa ajomukavuuteen, mutta kyllä se väkisinkin ajonautintoa nakertaa. Kaiken kaikkiaan kokemuksena jäädään tällä hetkellä plussan puolelle. Autoilu asettaa mukavuuden ja ajankäytön osalta riman korkealle. Voisin kuvitella, että kuivan sään aikaan keväästä loppusyksyyn voisi pitää autottomia viikkoja ja käyttää (sähköavusteista) pyörää sen sijaan. Tässä mallissa on ”talutusavustin”, joka toimii kahvaa vääntämällä. Veikkaan, että sähköpyörät löisivät kunnolla läpi siinä vaiheessa kun saadaan markkinoille kohtuuhintaan tai valtion tukemana malleja, joissa saadaan sähkön avulla ylläpidettyä matkanopeutta tasaisilla osuuksilla polkematta. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä HSL ja Valpastin...

Lue lisää