Lyhyisiin siirtymiin työpäivän aikana sähköpyörä olisi oivallinen

Lyhyisiin siirtymiin työpäivän aikana sähköpyörä olisi oivallinen

HelsinkiKYMP:in Ville Reihe kokeili sähköpyörää kahden viikon ajan. Enimmäkseen Ville käytti pyörää 17 km työmatkallaan.  ti 30.10 Elimäentie– Pitäjänmäki 7 km Hieman eksyntää Keskuspuistossa joten ei ihan suorinta reittiä löytynyt. Kostea ilma ja hieman lunta maassa siellä täällä puistossa mutta helppoa menoa. Vaikka pukeutui sään mukaan, tuli pieni hiki. Aikasäästö ei ollut huomattava ja pukeutumisruljanssissa meni aikaa. Pitäjänmäki – Mankkaa 9 km Taas muistin miksen pyöräile syksyllä ja talvella. Pimeä ja märkä keli ei ole pyöräilyn kannalta mukava ja vaatteiden edestakaisin vaihtaminen vie aikaa. Ja vaikka oli valot päällä, meinasi kiertoliittymässä autoilija ajaa päälle. Ei meinannut huomata yksinäistä polkijaa, vaikka oli autossa, kadulla ja vielä pyörässä valot päällä. Mukavan kevyttä polkemista oli varsinkin ylämäissä. ke 31.10 Mankkaa – Kansakoulukatu 17 km Testattiin, kumpi oli nopeammin Keilaniemessä klo 8 aamuruuhkan aikaan. Autoilija Kehä I pitkin vai sähköpyörällä suorinta reittiä. Yllätykseksi pyörällä oli perillä vain 2 minuuttia aikaisemmin kuin autolla vaikka oli normaali aamuruuhka. Helppoa polkemista ja ylämäet pelkkää iloa, jäi muutama käyräsarvi selän taakse. Mutta silti pieni hiki tuli, vaikka pukeutuminen oli kelin mukainen. 25 km/h on kyllä nopeus katto ja muutamilla pitkillä suorilla olisi halunnut päästä kovempaa. 45 min meni matkaan aikaa ja sama menee suurin piirtein auton ja metron yhdistelmällä. Kansakoulukatu – Mankkaa 17 km Mukavaa kiireetöntä kruisailua kotiin päin. Välillä tosin olisi halunnut enemmänkin vauhtia. Keskustassa pyöräily oli suhteellisen hidasta ja epämukavaa liikennevalojen ja autojen seassa polkemisen takia. Sähköavustus tosin helpotti. Ma 5.11 Mankkaa – Kansakoulukatu 17 km Akun lataaminen oli unohtunut viikonloppuna, joten piti säästellä akkuja EKO-moodilla. Eli lisää hikoilua. Kansakoulukatu – Mankkaa 17 km Akku loppui muutama kilometri ennen maalia ja pyörä muuttui todella raskaaksi. Siihen asti oli mukavaa poljeskella, kun oli suhteellisen kuiva keli. ti 6.11 Mankkaa – Pitäjänmäki 9 km Kevyttä sadetta ja vaatteidenvaihtoruljanssia lukuun ottamatta mukava matka. Pitäjänmäki – Mankkaa 9 km Oli runsaammin sadetta ja vaikka oli sadevaatteet, toivoi kattoa pään päälle. ke 7.11 ja to 8.11 Ikävä kyllä joutui autoilemaan yleisötilaisuuden takia molempina päivinä. Kenelläkään muulla osallistujalla ei ollut autoa käytössä ja tavaraa täytyi kuskailla edestakaisin. Pyörällä tämä ei olisi onnistunut. Oli sen verran paljon esitteitä ja julisteita. pe 9.11 Mankkaa – Kansakoulukatu 17 km Matkalla pohdin, josko olisi pitänyt pysähtyä Koivusaaren metropysäkille ja jatkaa matkaa metrolla. Olisi säästänyt hermoja keskustassa mutta poljin perille saakka, kun matkanteko tuntui niin kevyeltä. Hieman silti tosin hikoilutti maalissa. Kansakoulukatu – Mankkaa 17 km Jos sää olisi ollut aurinkoinen olisi ollut täydellistä matkan tekoa. ma 12.11 Mankkaa – Elimäenkatu 15 km Taas eksyin keskuspuistossa ja muutama kilometri ylimääräistä matkaa mutta eipä haitannut. Käytin korkeinta tehostusta koko matkan ja tällä kertaa oli selkä kuivana maalissa. Olisi pitänyt käyttää enemmän tehostusta koko testin ajan, niin hikoilu olisi pysynyt kurissa. Yhteenveto Sähköpyöräily on kevyttä ja lyhyisiin siirtymiin...

Lue lisää

Valo päälle!

Valo päälle!

HelsinkiKYMP:in yritysvuokrauksen Susanne Leppänen kokeili sähköpyörää arjessaan parin viikon ajan. Päivin työmatka on noin 13 km suuntaansa ja lisäksi hän polkee työasiamatkoja päivän mittaan. Normityömatkani kuljen useimmiten sähköautolla nopeimmillaan 20 minuutissa. Kun käytän julkisia, työmatkaan menee tunnin verran kolmella eri ajoneuvolla. Sähköpyörällä matka taittui kolmessa vartissa, varsinkin kun tarkoitus ei ollut tehdä nopeusennätyksiä, vaan nauttia raikkaasta ilmasta ja vaihtuvista maisemista. Työmaita sattui matkalle monta, kyllä Helsinkiä nyt kunnostetaan ja uudisrakennetaan kaikkialla. Pyöräreitit ovat keskuspuistossa ja Pasilassa todella hyvässä kunnossa eikä ruuhkaakaan ollut näin marraskuussa. Pudonneista liukkaista lehdistä ja äänettömästi ohisuhaavista formulafillaristeista onnistuin säilymään haavoittumatta tämän kahden viikon kokeilun aikana. Nastarenkaat toivat vielä lisäturvaa. Nautin valinnan vapaudesta, reittejä löytyi viisi. Kerran kotimatkalla olin lentää ojaan, kun vastaantuleva autoilija pysäytti autonsa jarrut kirskuen, veivasi ikkunansa alas ja huusi: ”S..a, valo päälle!” Juuri hetkeä aiemmin etulampun paristo oli ehtynyt. Kaiken maailman mielensäpahoittajia on liikkeellä, varsinkin liikenteessä. Otin iisisti! Jo työpaikan pyörä- ja autotallin ylärampissa painoin plussa-painiketta peukalolla ja kipusin sähköavusteisen kivuttomasti matkan alkuun. Pyörää pitää polkea ja ainahan sen voi kytkeä pois päältä. Mutta kynnys lähteä fillarilla liikkeelle on paljon pienempi, kun tietää että voi turvautua lisäkaasuun. Sääkin on vain pukeutumiskysymys. Jonkin verran ennakkovalmistelua tällainen reppushow tosin vaatii. Aikaa kuluu myös vaatevaihtoon. Kokeilun perusteella tuntuu kuitenkin siltä, että tulevaisuudessa tulen korvaamaan osan kulkemisesta pyörällä, ehkä hankin oman sähkötunturini. HelsinkiKYMP:in sähköpyöräkokeilut toteuttaa Valpastin Oy. Seuraa somessa tunnisteella...

Lue lisää

Sähköpyöräilyn haasteet ovat samanlaisia kuin millä tahansa pyörällä

Sähköpyöräilyn haasteet ovat samanlaisia kuin millä tahansa pyörällä

HelsinkiKYMP:in Hanna Lehtiniemi testaa sähköpyörää työ- ja työasiamatkoilla kahden viikon ajana. Hanna pyöräilee pääsääntöisesti 3 km työmatkansa, mutta halusi nyt testata sähköpyörää myös työasiointi- ja harrastusmatkoilla. Sähköpyörän kokeilujakson puoliväli on osaltani ohitettu. Sää on ollut marraskuuksi leuto, mutta märkä. Työmatkani on lyhyt, joten kilometrejä ei ole kertynyt huimasti. Työpäivien aikana olen ajellut toimipisteiden välillä sekä kokouksiin fillarilla. Kauppa-asiat olen nyt kokeilujaksolla hoidellut autolla, sillä lainapyörän kuljetuskapasiteetti on heikko arkipyörääni verrattuna. Omaksi koeajokikseni osui Tunturi e200 etuvetoisella sähkömoottorilla. 25 kg painavassa pyörässä on 7-portainen napavaihde ja jalkajarru. Kyseessä on sähköavusteinen polkupyörä eli se avustaa vain poljettaessa ja avustus lakkaa kun nopeus ylittää 25 km/h. Sähköpyörä säästää voimia ja suihkuvettä, mutta sadekelillä tarvitaan silti mahdollisuus vaatteiden vaihtoon ja varusteiden kuivattamiseen. Voin jo kuvitella kuinka tulevaan Kymppitaloon levitellään märkiä goretexeja työpisteiden välisten sermien päälle kuivumaan. Näppäimistön ja hiiren säilyttämiseen tarkoitetut lokerikot täyttyvät kuivista vaihtovaatteista ja Hai-saappaat seilaavat muovikassissa mukana. Sähköpyöräilyn haasteet ovat samanlaisia kuin millä tahansa pyörällä liikuttaessa. Tarvitaan hyvät varusteet ja paljon kuljetuskapasiteettia, jotta valittu liikkumismuoto ei rajoita. HelsinkiKYMP:in sähköpyöräkokeilut toteuttaa Valpastin Oy. Seuraa somessa...

Lue lisää

Toivottavasti näitä hankittaisiin muutama yhteiseen käyttöön

Toivottavasti näitä hankittaisiin muutama yhteiseen käyttöön

HelsinkiKYMP:in Jussi Pirinen testaa sähköpyörää työ- ja työasiamatkoilla kahden viikon ajana. Jussi pyöräilee tavallisesti työmatkat omalla pyörällään, mutta halusi kokeilla sähköpyörää.  Eihän tämä enää mitään pyöräilyä ole. Mukava tuolla on kruisailla, selkä suorana saa ajella ja katsella maisemia. Vaatteita pitää olla huomattavasti enemmän mitä normaalisti työmatkoja ajaessa. Toisenlaiseen pyörään tottuneelle tämän sähköpyörämallin jalkajarrut ja napavaihteet olivat outo yhdistelmä. Ajoasento oli kovin pysty, mutta nopeasti oppi, että nyt ei olla kilpapyörän selässä, sillä pyörä painaa kuin synti ja ajoasentoa on turha nopeuden kasvattamiseksi pitää kovinkaan matalana. Myös tavalliset polkimet n. 20 vuoden lukkopolkimien käytön jälkeen tuntui kovin tunnottomilta. Olen pyöräillyt lähinnä kodin ja työpaikan välisiä matkoja, mutta välillä olen kotimatkan varrella kierrellyt eri työkohteiden kautta. Pakkohan näissä kohteissa ei olisi ollut käydä, mutta nyt oli hyvä syy ja tilaisuus poiketa. Yleensä työmatka on sen 11 km, mutta pisin kiertotie on ollut lähellä 30 km. Silloin alettiin olla akkukapasiteetin loppupäässä niin oli jo tultava suorempaa tietä kotiin. Yhden varsinaisen työasiamatkan olen pyörällä tehnyt (Kalasatama-Pasila) ja sen osalta ei tämän kätevämpää voisi olla. Pyörä oli nopeampi vaihtoehto kuin bussi tai raitiovaunu. Työmatkalla ei ole niin suurta eroa, mutta kyllähän tuo kevyesti kulkee. Tässä pyörämallissa akkua ei pystynyt lataamaan irroitettuna. Työpaikalla ei ole helposti ”tavoitettavaa” latauspaikkaa. Lataaminen on siis tapahtunut kotona. Tämä ei ole varsinainen ongelma näin lyhyessä kokeilussa, mutta pidemmän päälle joku toinenkin latausvaihtoehto olisi hyvä olla. Toinen mikä vielä huolettaa on pyörän jättäminen lukittuna kadulle. Kun ei ole oma pyörä niin jotenkin ei raaski jättää sitä mihinkään edes lukossa. Innolla ajelen kokeilun loppuun. Olen myös antanut muutamien työkavereiden kokeilla pyörää parkkihallissa/kadulla ja kovasti ovat olleet tyytyväisiä kokemaansa. Toivottavasti näitä hankittaisiin muutama yhteiseen käyttöön toimialalle. HelsinkiKYMP:in sähköpyöräkokeilut toteuttaa Valpastin Oy. Seuraa somessa tunnisteella #uusityömatka!  ...

Lue lisää

Uusia kokeilijoita liikkeellä!

Uusia kokeilijoita liikkeellä!

HelsinkiKYMP:issä sähköpyörät siirtyivät tiistaina 30.10. uusille kokeilijoille. Sääennusteita tutkittiin tarkkaan, kun yritettiin arvioida tarvitaanko pyöriin nastarenkaat vai ei. Maanantaina satoi ensilumi maahan ja tiistaina oli vielä liukasta, mutta sen jälkeen lämpötilat huitelevat reilusti plussan puolella. Näinpä lopulta vain yhteen pyöristä laitettiin nastat alle – onpahan aikankin yksi ajokki valmis talveen!    ...

Lue lisää