Hyvin näppärä vehje

”Ikämieheksi” itseään tituleeraava Kanta-Hämeen keskussairaalan Timo Halttunen pääsi sähköpyörällä päihittämään itsensä pikkupoikana.

”Sehän on lentokone” sanoi Mr. Greengrass Sydämen asialla -sarjassa tarkoittaen nopeaa vinttikoiraa. Samat olivat aatokseni, kun kokeilusähköpyörällä (Zonar) huristin Ahaveniston hautuumaan viertä ensi kertaa.

Vaihteita ei juuri tarvinnu kuin 5-8 pykäliä, sähköavustin jeesasi niin paljon tiukoissa paikoissa. Toki kovimmassa ylämäessä pieni vaihde ja maksimi avustus oli tarpeen. Kovin mäki oli tietysti Ahveniston maauimalan poistumismäki, joka oli 45 vuotta sitten haasteena pojankoltiaisille. Silloin, jos pystyi polkemaan ylös oli kova jätkä. Nyt meni huonokuntoiselta ja painavalta  äijältä helposti, kolmosella ja maksimi avustuksella.

Turhankin monenlaista dataa oli saatavilla näytöltä. Akku oli hyvin kestävä, kesto varmaan kiinni myös avustuksen määrästä ja tehosta.

60 km hupiajelua tuli ajeltua, koska oli niin helppoa. Pitkillä suorilla saattoi ottaa avustuksen kokonaan pois ja käyttää omaa voimaa ja sitten taas vastatuuleen ja lieväänkin nousuun avustusta peliin, hyvin näppärä vehje. Vaikkakin pyörä oli minulle hiukan liian pieni.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sähköpyöräkokeilut toteuttaa Valpastin Oy. Seuraa somessa tunnisteella #uusityömatka!